Arenal-tulivuoren lähistöllä on
kaksi kylää, isompi ja turistien kansoittama La Fortuna sekä
pienempi ja hiljaisempi El Castillo. Kaisa on taas kerran viettänyt
koko matkan nenä kiinni Lonely Planetissaan, ja siinä suositeltiin
voimakkaasti El Castilloa ja siellä erityisesti pientä ja
sympaattista Essence Arenal -nimistä retkeilymajaa, jossa tarjotaan
pelkkää kasvisruokaa ja sallitaan myös telttailu pihalla, jos
huoneita ei ole.
Illalla pimeää, jyrkkää mäkeä
ylös kiivetessämme mietimme, olisiko paikka todella suosituksen
arvoinen – paljon vähemmällä hikoilulla olisi päässyt yöpymään
useammassakin muussa pikkuhotellissa. Mutta kun lopulta pääsimme
Essence Arenalin pihaan ja ystävällinen omistaja tuli ovelle
toivottamaan meidät tervetulleiksi, olimme todella tyytyväisiä
siihen, ettemme jääneet mäen puoliväliin.
Meillä ei tietenkään ollut
huonevarausta, koska emme olleet tienneet, milloin tulisimme perille.
Mutta yksi kolmen hengen huone oli sattumalta juuri vapautunut.
Pyörien säilytys sen edessä terassilla ei ollut mikään ongelma,
ruuan valmistaminen ilman kananmunaa ei ollut mikään ongelma,
pyykkien peseminen ei ollut mikään ongelma – ylipäätään
tuntui, että omistaja pystyisi järjestämään mitä ikinä
toivoisimmekaan. On ihanaa päästä väsyneenä yöpymään
paikassa, jossa saa tuntea omistajienkin viihtyvän työssään ja
tapaavan mielellään uusia ihmisiä. Näitä valopilkkuja olemme
ennenkin kohdanneet reissuillamme, ja tämä jää ehdottomasti
mieleen yhtenä kirkkaimmista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti