Meitä oli neuvottu – niin opaskirjan kuin paikallistenkin suulla – pysyttelemään poissa Costa Rican pääväylältä Interamericanalta. Tie on kapea ja vilkkaasti liikennöity, eikä pyöräilijöille ole juurikaan tilaa pientareilla.
Kesäisten Venäjän kokemuksien karaisemina uskaltauduimme kuitenkin suunnittelemaan päivän reitin niin, että ajaisimme noin 20 kilometriä Interamericanaa. Matkan varrella olisi pieniä kyliä, joista voisimme hätätapauksessa pyytää kyytiä, jos meno kävisi tiellä liian kovaksi.
Muutamaa kapeaa siltaa lukuunottamatta (miksi autoilijoiden pitää AINA tunkea tiukkaan kohtaan samaan aikaan pyöräilijän ja rekan kanssa?) Interamericana ei loppujen lopuksi tuntunut kovin paljon hurjemmalta kuin Nicoyasta Limonaliin ajamamme tie. Mutta jyrisevien rekkojen vieressä kyyristely ei pidemmän päälle ole kovin viihtyisää, joten huokaisimme helpotuksesta päästessämme kääntymään paljon pienemmälle Tilaranin tielle. Virallinen lausuntomme: Interamericanaa voi kyllä päiväsaikaan pyöräillä, mutta se ei ole erityisen mukavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti